Lahden nähtävyydet ja kesäpanttaus

KATDK:n kokoontumisajot Lahdessa oli jännittävä kokemus kaikin puolin. A.A:n (Hmm, Alvar Aalto, ehkä, ehkä) tupaantulijaiskemujen pitopaikka valtavassa kartanotyyppisessä kerrostalohuvilassa tarjosi loisteliaat olosuhteet juhlille. Vai kellä muulla on huone, jonne voi majoittaa kevyesti 9 vierasta, joista 8/9 saa sänkypaikan!?

Suomen hankittua pronssimitalin, antoi Lahden yö parastaan. Rokkibaari nimeltä Torvi oli todellinen monikulttuurisuuden kohtauspaikka. Kolmostuoppeja hamusivat niin rastafarit, insinöörit, 70-luvulta karanneet takatukkafanaatikot, pimut ja rokkarit. Ehkä mainitsemisen arvoisin löytö oli Lönnrotin takapihalta karannut Väinämöinen. Väiski oli ovelasti tuunannut itsensä aikakaudelle uskottavaksi ja pukeutui jenkkihuiviin sekä nahkarotsiin, jonka selkään oli kirjailtu isolla LAHTI. Väde kuitenkin paljastui uskomattoman paksun ja tuuhean koko naama-alueen peittävän harmaan karvoituksensa vuoksi. Mitähän shampoota iso-V mahtaa käyttää?

Jatkojakin oli tarjolla vaikka muille jakaa. Saasteinsinöörin kahden asunnon pianojatkot tyssäsivät nihkeän naisen snägäri-nukkumaanmeno -aikeiden takia. Nakkikiskalla taksia odotuttanut sössö-bisnesäijä koitti houkutella hotellirientoihin. Vielä rappukäytävässä peräämme hönkivät alakerran asukkaat, joiden mukaan jatkot olisivat ollut hyvä idea. Niinpä.

Laatua tarjosi kekkereiden lisäksi seura. Kuinka saisi kaikki parhaudet purkkiin kotiin?

Vaikka kesä aikoo pitää toistaiseksi lomaa, tunnelmia kohottaa festarivapautukset, jotka onnistuin kikkailemaan vuorovaihdoilla. Provinssi ja Ilosaari! Siinä mun kesälomat, ja voiko parempaa tapaa käyttää edes olla?

Helsinki-Porvoo kuittaa ja lähtee kohta istumaan päivittäistä maantieajoa.

Melko suomalaista

Torikahvittelu on aika suomalaista. Missä muualla ihmiset ostavat kahvia ja pullaa hikisestä myyntikojusta, syövät sen muovisilla puutarhatuoleilla, ottavat kärpäsen pois kahvikupista ja nyppivät viimeisetkin sokerinmuruset kostutetuilla sormilla pahvilautaselta? Mummojen suut vaahtoavat juoruista, kunnes kello 16 torikojut puretaan.

Suomalaiset kesätapahtumat ovat melko suomalaisia. Saappaanheittoa, yöjuoksukisoja, eukonkantoa, kantelefestivaalit, onkikilpailuja, suopotkupalloa. Kuka hullu sellaisiin osallistuu? Aika moni. Makkara kiskasta käteen ja valkoisten muovinauhojen ääreen kannustamaan kisaajia. Yötön yö takaa pitkälle jatkuvat juhlat.

Mämmi on todella suomalaista. Ruskean musta mömmö. Mämmi. Sananakin jo aika kummallinen. Mämmi. Sokeria ja maitoa, kratut syövät kerman kera. Pääsiäisen ihme mämmi. Miten sitä voi enää muuten perustella?

Suomalaisten harjoittama mökkikulttuuri=ganska finska. Kai muuallakin kesäasumuksia harjoitetaan, mutta niin vakaumuksella kuin Suomessa? Kai nyt kunnon ihmisellä mökki on! Järven rannalla luonnollisesti. Ei ne iilimadot pure, jos ei kosketa sitä mutapohjaa! Sauna ja grilli. Kolmos olut. Sähköttömyys tai vähintään ulkohuussi. Kaukana olevat naapurit. Vai perkele, nytkö ne rakensi uuden mökkinsä 800 metrin päähän! Hyvästi rauha.

Joulupukki tulee Suomesta. Santa Claus on huijausta. Joulupukkihan on asunut Korvatunturilla jo miljoona vuotta! Mitenköhän porot pärjää ilmastonmuutoksen keskellä?

Salmiakki maistuu vain suomalaisille. Outo makuyhdistelmä, suolaisen makea. Ja sitä sekoitetaan nykyisin jopa suklaaseen! Aika outoa, no, mehän ollaan.

Saunassa suomalaisuus paljastuu. Ja paljastuu kaikkea muutakin. Saunassa ei häpeillä, vaikka muuten suomalaisilla menee pupu pöksyyn turhankin usein. Saunaa tosin käytetään muuallakin. Että ei kannattaisi omia!

Suomalainen sisu. Kyllä ne meidän leijonat maailmanmestaru
uden vie! Niinhän ne ovat tehneet, viimeksi 1995. Ja onhan sen jälkeisiä mestaruuksia yhteensä nolla. Sisulla suomalainen voittaa aina, tai ainakin melkein. Aina voi jälkikäteen vedota puutteisiin ja huonoon onneen.

kesä+työ=kesätyö

Vappu oli kevään viimeinen etappi. Työväen juhlat olivat varsin mainiot. Vapun jälkeinen hengailu toimi ennakkokesälomana. Mahtavuutta oli loikoilla, asua puistossa ja olla hetki vapaa.

Kesäorjuus on alkanut. Töissä tosin on mukavaa. Heti hommiin asenne on hyvä, turha roikkuilu ja peukaloiden pyörittely olisi aika ankeaa. Porvoo tuntuu kotoisalta, mutta bussin ohittaessa Itäkeskuksen, mieletön Helsinki-fiilis iskee aina. Pidän kaupungista, ei voi mitään.

Ensi viikolla pääsen omaan kotiin. Loisijana on tosin ollut vallan mukavaa, kun guest housen emäntä on äidillisesti pitänyt huolta adoptoitavastaan. (Vehnälle ääretön kiitos!)

Tietty levottomuus on häipynyt, tässä tämä kesä menee, ja hyvä niin. Onneksi saa tehdä sellaista työtä, josta tykkää.

Masentavaa on ainoastaan se, että juustoa syömällä maailma tuhoutuu. Mutta kun en mä voi elää ilman juustoa!