Livemusiikkia

Kuulin juuri livenä bändiä, jonka soitanta aiheutti fyysistä pahoinvointia. Outoa, mutta totta. Onneksi pääesiintyjä, Rubik, oli verrattain paljon parempi. Melkein parasta keikassa olivat bassorummun heijastava peili ja nurkassa soittava haamukitaristi, jota ei nähnyt. (siis melkein) Tykkäsin, voisi harkita kuuntelua myös levyltä!

Keikoilla puskee kova vimma oman bändin perustamiseen. Sitä ennen tarvitsisi harjoittaa kitaran pitelemistä hieman useammin. Vaikka toisaalta rumpalin osaan lankeaminen on käynyt oikeudesta. "Bändiprojektimme" Rolling Ensemble on jo treenannut, vaikkei biisejä vielä ole. Se on jo aika hyvä saavutus. Tosin soittajan kosketus itse välineeseen on myös aika neitseellistä, mutta rollailu alkaa jo sujua mallikkaasti.

Aiheesta opintoihin. Tein hiljattain empiiristä tutkimusta voiko tentin päästä läpi, vaikkei tiedä asiasta mitään. Tässä tulokset. Kylllä voi. Persoonallisuuspsykologiasta napsahti 5 opintopistettä menetelmällä rasti ruutuun. En niinkään halua tällä ylpeillä, ehkä fiksuinta olisi omaksua viisas lause opiskelet itseäsi varten. Häikäilettömyys on kuitenkin toisinaan kätevää himoitessaan opintorekisteriin suoritusmerkintöjä. Ja kuka vielä väittää, että yliopistossa tarvitsee opiskella!