Kuopiossa

Elämä jäi uinumaan kotikonnuille.

Kuopio ei nukkunut. Siellä tapahtui. Vieläpä +1 tuntia ekstraa.

Porvarisoinnin ollessa syksyn teema, jatkoimme sitä treffatessamme Hannan ja Iinan kaupungilla.
"Mun pitäis käydä ostamassa Anttilassa sukkahousut"
"Joo, käydään vaan, mä voisin ostaa digikameran"
Perusostos päivässä pitää mielen virkeänä. Nyt yritän olla kadottamatta uutta ystävääni.

Päiväkaljalla nähtiin Janne. Pipetöinti saattoi unohtua hetkeksi kirjastonhoitajien visioita kehitellessä. Kansallisarkiston luidenhoitaja. Iinalla tulee olemaan mahtava tulevaisuus!

Illalla kaupunki oli täynnä tuttuja. Mukavuus ja ahdistus.

Ja uskomaton sattuma. Edellisen Kuopioreissun "randompyöräjatkotsatkilometriäkeskustastamukava"-poika oli myös siellä. Minun piti mennä moikkaamaan, mutta. Miksi ei koskaan tee asioita, kun ne ovat käden ulottuvilla?
Harmitti.

Mistä tietää, jos ei ota selvää? Miksi ihmiset eivät voi olla kiusaantumatta? Mistä johtuu, että poika ja tyttö eivät voi ensioletukselta olla kavereita?

Harmittaa vähän vieläkin.

Oli silti huisia. Ansku kantoi drinkkejä nenän eteen ja juotti hikkaongelmaista kaataen juomat rinnuksille. Risto tanssitti ja kaikki kivoimmat ilmestyivät Henkkaan yllättäen.

Sunnuntaina lapsivaunussa todistimme, kuinka tarramyyrä on helppo irroittaa seinästä. Kriminaalilapset. Konduktöörin olisi pitänyt ojentaa.

Se on normaalielämä taas moi. Tosin ensi viikonlopun aikomukset OLLA TAMPEREELLA saivat Turku-Seinäjoki suunnan. Ehkä. Haastattelu ja pakolliset bileet. En kai mä muuten menisi. Enpä.

Kuten kuvasta näkyy kulutimme iltamme
oikeasti näin.
Yritän vain huijata, että oli jotain meininkejä.