Vapaus

Nyt on se hetki, jolloin takaraivossa ei nakuta, ahdistus ei kaiverra rinnan tietämillä ja muussa kropassa alituiseen, stressi haihtuu ja pieni riemu hiipii vähitellen kaikesta siitä mukavasta, mitä on tapahtunut.

Sain viimein harjoittelupaikan. Etelä-Suomi kutsuu jälleen. Punnitsen asemoitumisvaihtoehtoja, Porvoo-Helsinki. Ihanaa joka tapauksessa, että kesätyöhuolet voi unohtaa.

Radiokurssi on lähes pulkassa. Tänä aamuna hoidin suoran radiolähetyksen ihan kelvollisesti. Vieraskin oli oikein mainio! Enää yksi uutisvuoro, sitten voi päästää irti sähköisestä viestinnästä hetkeksi. Radio on kyllä kiinnostava väline. Hienoa, että voi nyt kokeilla ja osata perusteet, jos joskus tahtoo vaihtaa mediamaisemaa.

Kevät kurkistaa jo vahvasti oven takaa ja mieli pikkuhiljaa asennoituu uuteen vuodenaikaan. Löysäilyä tulossa, tai niin luulen. Mutta se kuulostaa oikein lupaavalta. Eihän tässä ole enää kuin kaksi kuukautta.

Karkauspäivän kosintoja en taida toteuttaa, vaikka naimisiinmeno jonkun rikkaan kanssa ei välttämättä olisi huono ratkaisu. Ehkä se instituutio on kuitenkin jotain muuta tarkoitusta varten, vaikka suhtautua voi toki monella tapaa.

Viikonloppu, jona ei tarvitse murehtia mistään! Aika siistiä.