Vaikka polkupyörän ruostuneet ketjut kitisee, kokovoltilla eteen ja taakse, Y.M.C.A. -liikettä samanaikaisesti tehden.
24 May 2007
Kalsareiden comeback
Päivi otti eilen varaslähdön mälmiasusteluun yökyläilemällä ja järjestämällä myöhäisiltasaunan. Nukutti varsin hyvin sukkahien hajuisten löylyjen jälkeen!
Huomenna tulee Ansku ja ehkäpä muitakin vieraita luomaan elämää taloon. Maailma kylässä festarit keskustassa, säpinää tiedossa. Myös Placebo alkaa viimein kutkutella, sunnuntaina katsotaan, mistä on androgyynien esijumala Brian Molko kotoisin.
Eilen hankin punaisen nenän työskentelemällä 10 tuntia auringonpaisteessa. Kummallista, että eilinen t-paitasillaan hyppelehtiminen vaihtui tänään taas kalsarimeininkiin ja michelinman-paitakuvioihin. Kevättä kevättä.
Väsymys on hyvin suuri. Onneksi nyt on aikaa nukkua. Kivaa, ihmisiä ja hengailua! Kesääkin luvattu! Toivottavasti kalsarit voisi jo heittää lopullisesti nurkkaan!
20 May 2007
Külttüürillista
Perjantaina astuin Ateneumiin, josta jäi vähintäänkin miellyttävä kuva yksinkertaisen helpon suunnistamisen ansiosta. Bongasin myös tuttuja klassikoita ja eläinteoksia, joita oli virkistävää nähdä abstraktin yläkertakierroksen jälkeen.
Lauantaina Kansallisteatteri tarjosi laadukasta näytelmää. Sofi Oksasen Puhdistus oli vaikuttava. Käsikirjoittajan ote näkyi näytelmässä ja teki siitä raisun ja monitasoisen. Tea Ista loisti mahtavana vanhana kolhoosimummona, josta mieleeni tuli hieman oma isoäitini. Tositapahtumiin pohjautuvat tarinat, vaikkakin fiktiivisenä, vetoavat ja koskettavat. Teatteri on kyllä hieno taiteen muoto, ei voi muuta sanoa.
Illalla tapasin Kalliolaistuneen Marin ja kohta huomasinkin olevani Kannelmäen Britannia-pubissa Dave Lindholmin keikalla seurueessa, johon liittyi myös Rumban toimituspäällikkö. Isokynä lauloi kannelmäkeläiset mammat sekaisin ja tykkäsin itsekin, vaikken herran tuotantoon syvemmin ole perehtynyt.
Malmin öinen keskus oli rauhaisa muutamaa rähinäjoukkoa lukuunottamatta ja näin siilien soidinmenot kotimatkalla. Siitä kuului aikamoinen tuhina.
18 May 2007
Asettuminen ja kesäolo
Interaktiivisen elämän ohella muu elo on ollut varsin aktiivista.
Reppureissulaisena olo loppui tänään, kun vihdoin sain avaimen uuteen kesäkotiin Malmille ja rinkkani sisällön levitettyä laaja-alaisesti pitkin poikin. Varsin vapauttavaa. Mukavaa oli kuitenkin majailla Hyvinkään nurkilla, siitä kiitos suuri uskolliselle bed & breakfest emäntä Päikälle! Nyt valloitan talon kahdeksi viikoksi itselleni, kunnes muut kesäkymmeniön eläväiset täyttävät nurkat lisäkseni.
Huvipuistossa työskentely on osoittanut, että töissä käydessä "you have no life". Muulle elämälle ei tosiaan jää aikaa, jollei ala elämään superihmisen lailla ja pärjää parin tunnin yöunilla. Eilen 11 tuntinen putki teki aika tiukkaa, mutta ajatus suuresta määrästä rahaa auttoi jaksamaan. Ensi kerralla preppaan, nukun hyvin ja paljon ja otan paljon eväitä mukaan.
Tuntuu ihan kesältä. Lapinlahdella äitienpäivänä kyläilessäni puut olivat vasta hiiren korvilla. Täällä tulppaanit kukkivat ja saunavihtoja voi pian alkaa vääntämään. Kesäkesäkesä! Mahtavaa. Kaikkea kivaa tulossa, en malta odottaa!
05 May 2007
Tie vie taas
Televisiosta tulee jokin amerikkalainen teinidraamakomedia. Tunnistin vanhan Julie Andrewsin puhetavasta. Melkein yhtä ihanana kuin Sound of Musicissa aikoinaan. Mutta miksi kaikki suositut tytöt ottavat limaisimman pojan?
Tampere on pian purkissa. Mukava lähteä, mutta mukavaa on tieto siitä, että on paikka minne palata.
Sateen jälkeisen ilman tuoksu on ehkä parhaimpia maailmassa.
04 May 2007
Tallinnan kiistelty mies
On uskomatonta, että yksi patsaan siirto sai aikaan niin massiivisen kriisin. Tapahtuman ihmettely ja spekulointi ei auta, sillä taustalla olevat syyt ja historia painavat paljon asian käsittämisessä. Itsenäisen maan oikeus tehdä mitä haluaa on nostettu useaan otteeseen esille. Kontekstissaan ongelma on kuitenkin ainutlaatuinen, eikä sitä voida verrata minkään muun kohteen tai valtion tekemisiin.
Vähemmistöjen asema puhuttaa Suomessakin. Kitkaa ja hankausta löytyy ruostuneista yhteenkulumista. Ongelmia ei voida kuitenkaan ratkaista väkivallalla. Tosin silloin saadaan maksimaalinen huomio ja solmujen avaaminen voidaan aloittaa.
Ongelmat eivät ratkea sysäämällä vastuu toiselle. Ristiriitaiset lausunnot Suomen politiikan pääpiruilta pitävät yllä Suomen ikuista puolueettomuuden linjaa. Mitä jos muut tekevät niin oman isänmaamme kohdatessa hädän? EU:n tukeen ja turvaan luotetaan ja mallioppilaana Suomi on etunenässä nuolemassa varpaita. Kun tulee tosi kyseeseen mennään metsään marjastamaan. Onneksi meillä on sentään jokamiehenoikeutemme.
Ehkei patsaan siirto ollut fiksuin veto Eestin puolelta. Puolesta ja vastaan voidaan sanoa, mutta syyttely ja tuomitseminen on turhaa. Virhe tai oikea ratkaisu, pinnan alla kyteneet lataukset olisivat ehkä purkautuneet jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Yhden asian voi sentään kaikesta tulkita. Iso V pelottaa, eikä silloin voi tehdä muuta, kuin mennä yhdessä sängyn alle piiloon.
02 May 2007
48 h
48 h (30.4 14.00)
Kiirehdin syömään yliopistoravintola Unicafeseen hurjan haalarikeskittymän läpi Helsingissä. Meneillään oli köydenveto ja sisäänkäynti ruokalaan oli blokattu lahjakkaasti. Pääsin kuitenkin rynnimällä massan läpi Heinin odottaessa jo sisällä.
43 h (19.00)
Tylsistyneenä odotin asiakkaita laitteelle Lintsillä. Tuuli oli suuri, eikä 6 paitaa + takki, kahdet kalsarit, housut + sadehousut -varustus ollut yhtään liikaa. Kulutin aikaa katsomalla hulluja ihmisiä, jotka uhrautuivat menemällä Kirnun kyytiin.
39 h (23.00)
Puolessa matkassa Tampereelle pussisiiderit alkoivat nostattaa ja matka kului rattoisasti kahden Susanna V:n opiskelijaidentiteetillä. Puhuin vanhan lukiolaiskaverin kanssa varmaan kolmeen vuoteen ja kuuntelin eestiläisten miesten juttuja samassa vaunussa.
35 h (1.5. 03.00)
Boheemin oloisissa taideopiskelijoiden kommuunibileissä haalaripukeutuminen ei tuottanut järin positiivista reaktiota. Huijasimme kuitenkin olevamme rakennusmestariopiskelijoita. Vappu ei tuntunut vapulta, vaan hyvässä tuiskeessa pidin vesimeloniviinagalluppia ja haastattelin kärkkäästi taidehörhöjä, jotka eivät lämmenneet kriittiselle ( lue: humalaisen aggressiiviselle) lähestymistavalleni aiheeseen.
31 h (07.00)
Kävelin kotiin bileistä aruingon paistaessa. Soitin Iinalle selkeän oven avaamispuhelun, jossa todennäköisesti käytin äänijänteitä kohtuullisella volyymillä rappukäytävässä. Puhuimme toisillemme epäselviä avautumisjaksoja kummankaan ymmärtämättä toista. Sammuin Hennan sänkyyn, josta parin tunnin päästä raahauduin omaani.
24 h (14.00)
Tunnin hereilläolon jälkeen koomailin Iinan ja Hennan kanssa muistellen eilistä yötä. Söimme vappubrunssin Hennan huoneen lattialla ja mietimme, että vappua ei tajua, jos on sisällä.
19 h (19.00)
Join minttusoodaa kahvilassa, jonne menimme Päivin tullessa kertomaan Jyväskylän vappumeiningit. Kaupungilla oli paskaista, mutta lippalakki hohti valkoisuuttaan.
15 h (23.00)
Katsottuani Suomen pelin, asettelin pyykit kuivumaan ja aloin nukkumaan miettien miten elämä voikin olla näin vaihtelevaa.
27 April 2007
Kohta se alkaa
Huomenna pukeudun sinipunaiseen ja yritän palvella ihmisiä hyvin. Pelottaa vähän.
Tänään Tampereella tuuli niin, että hiukset eivät meinanneet pysyä päässä. Televisiohaastattelussa (koulutyö) näytin tympääntyneeltä apinalta. Positiivisempi ilme olisi aika hieno idea tv-ruutuun. Harmitti, kun en voinut jatkaa iltahengailua Anskun ja Päivin kanssa. Saakelin velvollisuudet. Olisi tehnyt mieli juhlistaa koulun loppumista. Wihii!
Hektistä elämää luvassa. Vappuaattona yhdeksän jälkeen pikajuna Tampereelle, junakännit ja haalarit päällä ojaan pyörimään. Mahtavaa. En odottanut vappua, mutta nyt minusta tuntuu, että siitä voi tulla kivaa.
Ennen vappua on kuitenkin vielä monia asioita tehtävänä.
26 April 2007
25 April 2007
Lintsillä ja autolla ilmastonmuutokseen
Maanantaina olin innoissani sateesta. Joskus pieni sade on tunnelmallinen ja tilannetta hyödyntääkseni vietimme Hannan kanssa mukavan päivän kaupungilla. Kirppareita, kahvittelua, levykaupassa maleksimista ja pirteän kevätsään raikastamaa ilmaa! Mieleni ihanasta sateesta muutin kenkien koostuessa enemmän vedestä kuin itse materiaalista. Iltainen turvallisuuskoulutus etenikin hyvin hitaasti vilun kyntäessä sisuskaluja. Saimme sentään kokeilla vaahtosammutinta ja sammutuspeitettä, mielenkiintoista.
Urani Lintsillä alkaa lauantaina. Pieni paniikki kasvaa, sillä sunnuntaisen koulutuksen perusteella, meidän tulisi osata käsitellä kaikkia lastenlaitteita! Luotan, että kaikki järjestyy, mutta suosittelen silti vierailua myöhäisempänä ajankohtana. Ei kerrota sitä kuitenkaan kaikille.
Tähän päivään hypätäkseni, aamulehteä lukiessani veressä alkoi enteillä kiehumisoireet. Autoilun kallistumista käsittelevän uutisen (HS 25.4) kainalogallupissa eräs fiksu täysi-ikäisyyden saavuttanut jamppa kommentoi "Hyväksyisitkö tuntuvat veronkorotukset autoilulle ilmastonmuutoksen torjumiseksi" -kysymykseen seuraavasti:
"En luultavasti hyväksyisi muutosta. En ole kovinkaan huolissani ilmastonmuutoksesta, sillä se ei vaikuta näkyvästi minun elämääni."
Voi Jeesus! Ajele poika tuunatulla bemarillasi auringonlaskuun niin kauan, kunnes autosi ilmastoinnista ei ole mitään hyötyä tai myrsky heittää kaarasi jorpakkoon. Roope Vuorenlehto, mahdollisuus ilmaiseen saarnaan aiheesta "ilmastonmuutoksen vaikutukset henkilökohtaiseen elämään", ilmoittautuminen alkaa nyt.
21 April 2007
Kulje omaa tietäsi
Näin loppuu Outi Nyytäjän kirja-arvio (Menestys ja moraali) Pekka Wahlstedtin toimesta. Hyvin oivallettu. Jos Jeesus nyky-yhteiskunnassamme yrittäisi kansan suosioon "käännä toinenkin poskesi" -filosofialla, suosio saattaisi loppua lyhyeen. Menestyksen tavoittelu ei perustu enää kiltteyteen ja positiivisiin ansioihin, vaan pikemminkin raakaan kilpailuun. Mitä kovempaa lyöt vastustajaa takaisin, sitä varmemmin etenet elämässäsi. Tai ainakin helpoiten. Kaikki ei toki ole näin raadollista, eivätkä kaikki ihmiset barbaareja petoja. Kuitenkin menestyminen aiheuttaa paineita, joita tavoitellakseen on joskus sorruttava likaisiin temppuihin.
Ympäristön luomat ideaalit elää ja edetä elämässä voivat olla esteitä itsensä toteuttamiselle. Kilpailuhenkisyyden uupuessa on saattaa kilpailuyhteiskuntaan sopeutuminen aiheuttaa tuskanhikeä. Miten kulkea muiden tekemiä teitä kompastumatta jalkoihinsa? Oman polun valitseminen viidakon halki on ehkä vaikeampaa, kuin sopeutuminen normiin. Onko kuitenkin parempi elää onnellisena vai kaavoihin kangistuneena menestyjänä?
Voin olla yksi nykypäivän jeesuksista ja kertoa opetuslapsilleni sanoman: raivaa bonsaipuut matkasi tieltä niin kauan kuin siltä tuntuu. Älä mene suorinta ja helpointa reittiä, jos et niin halua. Ihan sama mitä muut ajattelevat ja mihin suuntaan sinun pitäisi kävellä. Tienviitat osoittavat juuri sinne, minne haluat niiden osoittavan. Epäröinti on sallittua ja virheitä voi tehdä. Peruskaavan noudattaminen ja maantiellä ajaminen on ok, jos niin tahdot. Valintoja voi tehdä harkiten tai harkitsematta. Ojan puolellakin käymisestä oppii, eikä mikään eletty päivä ole hukkaan heitetty. Väylät ovat avoinna, menestyjille ja sitä kaihtaville!
20 April 2007
plopplop
plop
Pitäisi käydä hankkimassa ilmainen sateenvarjo jostain kuppilasta, kun sadekausi näyttänee alkavan jälleen. Minulla on jo vuorosanat valmiina portsarin kanssa käytävää dialogia varten.
"Multa jäi tänne viime viikolla sellanen musta sateenvarjo"
"Millanen se on?"
"Sellanen tavallinen musta, ehjä"
"Ai tämä?"
"Just se!"
Ja kah, halpa sateensuoja!
plop
Katsoin eilen illalla vähään aikaan hauskinta komediasarjaa. Pelkkää lihaa kertoo poikien perustamasta hevibändistä nimeltä Iron Dragön. Heviaiheella mässäillään käyttäen hyväksi kaikki siihen liittyvät kliseet. Nauratti, vaikka juttu ei ollut niinkään uusi. Myöhäinen esitysaika ihmetyttää. Ehkä liiallinen olutpullojen esiintyminen televisiossa ei sovi lapsille. (eihän niitä koskaan missään ulkoilmatiloissa näy, etenkään kesäisin)
plop
Huomenna pelaamaan pesistä räntäsateessa. Sitä ennen iltapäivälehtianalyysia ja nukkumista.
JK. Pahoittelen edelleen kirjallisen tuotokseni epäselvyyttä, jonka olen tulkinnut lukijoiden kommenteista. Yritän olla yksiselitteisempi jatkossa, jotta väärinkäsitykset minimoituisvat! Vaikka toisaalta, onko sillä nyt niin väliä!
19 April 2007
Villen paluu ja muut "ajankohtaiset"
itsetietoinen bisnesmies,
rasittava stadin friidu, jonka silmien pyörittelyssä ei pysy perässä,
kolmenkympin kehään joutunut omahyväinen ikipissis ”mä käyn niin harvoin maaseudulla, ettei mulla ole mielipidettä asiaan”
ja naapurin kunnollinen likka pohjoisesta. (+ poissaollut kirjailija, jota en mainitse)
Vaikka olin epäillyt multilahjakkaaksi lupaukseksi tituleerattua (joka tietenkin aivan sattumalta on hyvännäköinen nuori nainen ja jonka naama näyttää kauniilta takakannessa) Riikka Pulkkista, pyörrän pääni. Pulkkinen vaikuttaa fiksulta ja tasapainoiselta nuorelta naiselta. Lisäksi hän on kotoisin Oulusta. Hyvä Oulu!
Uusi hallitus on naisvoittoinen, joka on kansainvälisestikin hieno saavutus. En voi silti olla olematta skeptinen. Tässä on jokin juoni. Ensin pistetään kaikki naiset kehiin kerralla, sitten heittää kehästä ulos. Miksi ajattelen näin? En tiedä. Ehkä olen estynyt uskomaan tasa-arvoistuvaan yhteiskuntaan ja kaikkeen muuhunkin edistykselliseen toimintaan. Hyi minua.
Peltonen palasi mestoille ”irroteltuaan vahingossa erineviä hälytysajoneuvojen osia” jenkeissä. Peltosen paluu sivistykseen oli ansiokasta. Itse kuitenkin yhdyn opiskelijatoverini kommenttiin: ”Kyllä miehen täytyy olla ainakin kerran käynyt putkassa”. Hyvä Suomi!
Koska aivoriiheni tuottaa hyvin epäjärjestelmällistä tulosta, luulen, että on aika painaa pää tyynyyn. Kaunista yötä.
18 April 2007
Maailmanloppu ei olekaan lähellä-sori
Just nyt
1. Vastatulleen lehden kiireettömästä selailusta
2. Musiikista, joka sopii tunnelmaan täydellisesti
3. Tiedosta, että kohta kaikki on ohi
4. Tulevasta kesästä